Suomen avauspelissä Valko-Venäjää vastaan Maamme-laulun esittää basso Matti Salminen ja Valko-Venäjän kansallislaulun sopraano Hanna Rantala. Seuraavissa peleissä kansallislaulut esittävät Aki Alamikkotervo, Tove Åman, Jyrki Korhonen, Melis Jaatinen, Niina Keitel, Jyrki Anttila, Jussi Merikanto, Eeva-Maria Kopp, Anna-Kristiina Kaappola, Robert McLoud, Hannu Forsberg ja Sirkka Lampimäki.

Tämän vuoden MM-kisojen Suomen peleissä kuullaan poikkeuksellisesti molempien ottelussa esiintyvien maiden kansallislaulut jo ennen peliä, kun aiemmin MM-kisoissa on esitetty ainoastaan voittajajoukkueen kansallislaulu ottelun jälkeen. Kansallislaulujen sovitukset on tehnyt Kansallisoopperan orkesterin käyrätorvensoittaja Hannu Kilpi.

Jääkiekon MM-kisat järjestetään toukokuussa Helsingissä ja Tukholmassa. Välierä- ja mitalipelit pelataan Helsingissä.

Mikko Franckin viimeinen kausi tarjoaa Verdiä, ranskalaista ja 1900-lukua

Kausi 2012–2013 on Mikko Franckin viimeinen oopperan taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina. Franck on toiminut ylikapellimestarina vuodesta 2006 ja taiteellisena johtajana vuodesta 2008. Syksyllä 2013 taiteellisen johtajan tehtävässä aloittaa Lilli Paasikivi.

Mikko Franckin linjausten mukaisesti kauden ohjelmistossa on niin Verdiä, ranskalaista oopperaa kuin 1900-luvun oopperaa. Kausi alkaa Karita Mattilan tähdittämällä Leoš Janáčekin oopperalla Tapaus Makropulos, ja huipentuu keväällä Richard Wagnerin huikeaan oopperanhistorian merkkipaaluun Tristan ja Isolde. Näiden välissä nähdään Giuseppe Verdin tummien sävyjen draama Don Carlos, Jules Massenet’n hehkuvan eksoottinen Thaïs sekä Béla Bartókin Herttua Siniparran linnan ja Ruggero Leoncavallon Pajatson kiinnostava yhdistelmä.

Tapaus Makropulos kertoo 300-vuotiaasta laulajattaresta, joka on nauttinut ikuisen elämän tuottavaa ihmeainetta. Olivier Tambosin ohjaama produktio on yhteistuotanto San Franciscon oopperan kanssa. Ensi-illassa 2010 yhdysvaltalaiskriitikot hurmaantuivat erityisesti Karita Mattilan suorituksesta. Roolia pidettiin yhtenä hänen uransa hienoimmista. ”Karita Mattila oli kuin syntynyt esittämään kaunista, salaperäistä kuolematonta naista, ja ainoa yllätys oli, että hän on odottanut näin kauan tarttuakseen rooliin”, kirjoitti The Classical Review. Tapaus Makropulos saa Suomen-ensi-iltansa 31. elokuuta Mikko Franckin johtamana. Puvuista ja lavastuksesta vastaa Frank Philipp Schlössmann, ja valaistuksesta Duane Schuler. Muissa rooleissa vierailevat mm. Jürgen Müller ja Jaakko Kortekangas.

Muinaiseen Espanjaan sijoittuva Don Carlos, tummasävyinen tarina rakkaudesta, politiikasta ja vallasta, saa nyt uuden jylhän toteutuksen ohjaaja Manfred Schweigkoflerin käsissä. Ensi-ilta on 19. lokakuuta, minkä jälkeen ooppera nähdään Prahan Kansallisoopperassa keväällä 2013. Goottihenkisen lavastuksen toteuttaa Walter Schütze ja puvut suomalainen, muotisuunnittelijana tunnettu Heidi Wikar. Musiikin johtaa Pietro Rizzo. Luvassa on todellista suomalaisten äänten juhlaa: nimiroolissa laulaa Mika Pohjonen, Filip II:n roolissa Mika Kares ja Jyrki Korhonen, Rodrigona Tommi Hakala ja Jaakko Kortekangas, ja Prinsessa Ebolina Lilli Paasikivi ja Päivi Nisula. Suurinkvisiittorina ovat Gregory Frank ja Koit Soasepp, ja Elisabethina Judith Howarth ja Sandra Lopez.

25. tammikuuta saa ensi-iltansa Massenet’n Thaïs, joka on viimeksi nähty Kansallisoopperassa 1930-luvulla. Tarinan keskiössä ovat kurtisaani Thaïs ja munkki Athanaël, joka haluaa pelastaa lapsuudenystävänsä syntiseltä elämältä, mutta lankeaa itsekin Thaïsin pauloihin. Göteborgin oopperassa aiemmin nähty Nicola Raabin versio siirtää tarinan muinaisesta Aleksandriasta säveltäjänsä aikakauteen, 1890-luvun dekadenttiin teatterimaailmaan, jossa Thaïs on juhlittu näyttelijätär. Virtuoosisessa nimiroolissa vuorottelevat Malin Byström ja Sabina Cvilak, ja hehkuvan värikkään musiikin johtaa Mikko Franck. Värikylläinen lavastus ja puvut ovat Johan Engelsin käsialaa, ja valaistuksen on suunnitellut Linus Fellbom.

Huhtikuun 12. päivä nähdään harvinainen yhdistelmä, kun Leoncavallon Pajatson rinnalla esitetään Bartókin Herttua Siniparran linna. Molemmat teokset ohjaa Vilppu Kiljunen, joka muistetaan mm. näkemyksellisistä Patarouva- ja Naamiohuvit-ohjauksistaan. Pajatso on henkilödraama kiertävästä näyttelijäseurueesta, jonka esityksessä teatteri ja todellisuus sekoittuvat mustasukkaisen teatterinjohtajan epäillessä vaimoaan. Myös Kiljunen leikkii ohjauksessaan illuusioilla, taiteen ja todellisuuden epävakaalla rajapinnalla. Herttua Siniparran linna on puolestaan symbolistinen matka mielen syvyyksiin Bartókin lumoavan tehokkaan musiikin johdatuksella. Siniparta tuo linnaansa uuden vaimon, joka alkaa yksi kerrallaan avata linnan suljettuja ovia. Lavastuksen oopperapariin suunnittelee Sampo Pyhälä, puvut Mirkka Nyrhinen ja valaistuksen Kimmo Karjunen.

Rakkauden ja musiikin intohimoista hurmiota tarjoaa kevään Wagner-ensi-ilta, Elisabeth Lintonin ohjaama Tristan ja Isolde. Oopperassa ei tapahdu ulkoisesti paljon, mutta lähes viisituntisen teoksen musiikki sisältää sitäkin enemmän. ”Vain ainutlaatuisen lahjakkaat esittäjät voivat selviytyä tästä ja heitä on harvassa”, Wagner itse totesi. Kansallisoopperassa nimirooleissa ovat Marion Amman ja Robert Dean Smith, joka on laulanut Tristanin roolia Bayreuthissa, Wienissä ja Metropolitanissa. Brangäne on Lilli Paasikivi, Kurwenal Tommi Hakala, ja Kuningas Marke itseoikeutetusti Matti Salminen. Musiikin johtaa Pinchas Steinberg. Lavastuksen suunnittelee Steffen Aarfing, puvut Marie í Dali ja valaistuksen Jesper Kongshaug. Ensi-ilta on 17. toukokuuta.

Kauden oopperaohjelmistossa nähdään myös klassikoita aiemmilta kausilta. Verdi-ohjelmistosta nähdään peräti neljä produktiota: Georg Rooteringin ohjaukset Aida ja Rigoletto, suosittu La Traviata ja Vilppu Kiljusen ohjaama Naamiohuvit. Muista kestosuosikeista nähdään muun muassa Mozartin Taikahuilu ja Puccinin Tosca.

Heti elokuun alussa Kansallisoopperan orkesteri vierailee Turun Musiikkijuhlilla Orkesterisota-konsertissa, jossa Mikko Franckin johdolla otetaan urheiluhenkisesti mittaa Tukholman Kuninkaallisen oopperan orkesterista. Konsertin selostaa Minna Lindgren.

Baletin juhlavuosi huipentuu Kenneth Greven Lumikuningattareen

Suomen Kansallisbaletti jatkaa 90-vuotisjuhliaan koko kuluvan vuoden ajan. Syyskauden ensimmäinen, tanssihistoriallisesti kiinnostava ensi-ilta 21. syyskuuta on Ivan Liškan Le Corsaire (Merirosvo). Marius Petipan klassikkoa 1800-luvun lopulta ei ole Kansallisbaletissa aiemmin nähty. Ivan Liška on toteuttanut versionsa Petipan aikaisen tanssikirjoituksen pohjalta alun perin Baijerin valtionoopperan baletille 2006. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Roger Kirk ja valaistuksen Christian Kass. Etelämeren eksotiikkaa henkivän teoksen kuuluisa pas de deux on yksi balettigaalojen esitetyimmistä numeroista. Tarinassa nuori kreikkalainen Medora myydään orjaksi Pashalle, mutta komea merirosvo Conrad pelastaa rakastamansa neidon.

Juhlavuosi huipentuu 23. marraskuuta baletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven kantaesitysteokseen Lumikuningatar, joka on suunnattu koko perheelle. H. C. Andersenin satuun perustuvaan teokseen musiikin säveltää Tuomas Kantelinen. ”Lumikuningatar on aina kuulunut lempisatuihini – se on vaikuttava rakkauden sekä lasten viattomuuden ja voiman ylistys”, kertoo Kenneth Greve. Sadun taikamaailmaa ovat mukana luomassa pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Kansallisbaletin tanssijoiden lisäksi näyttämöllä nähdään mm. Minna Tervamäki ja näyttelijä Krista Kosonen.

Kauden kolmas ensi-ilta 15. helmikuuta on nykytanssikokonaisuus, joka on saanut nimensä Jiří Kyliánin teoksesta Bella Figura. Kyliánin tunnetuimpiin kuuluva teos on ylistys ihmiskehon riisutulle kauneudelle, ja sen musiikkina kuullaan hypnoottisen hidasta musiikkia barokkisäveltäjiltä kuten Vivaldi ja Pergolesi. Illan toinen teos, George Balanchinen Neljä luonnekuvaa vuodelta 1946 on saanut innoituksensa keskiaikaisesta näkemyksestä, jonka mukaan ihmisen luonne koostuu neljästä elementistä. Neoklassisessa teoksessa soi Paul Hindemithin musiikki jousisoittimille ja pianolle. Illan päättää dekonstruktion mestarin William Forsythen teos In the Middle, Somewhat Elevated vuodelta 1987. Maailmalla paljon esitettyyn teokseen elektronisen musiikin on säveltänyt hollantilainen Thom Willems.

Kauden ohjelmistossa on lisäksi muun muassa John Crankon rakastettu Romeo ja Julia ja Sir Kenneth MacMillanin aistillinen Manon. Syksyllä nautitaan myös suositusta Dance with Dancers -klubitapahtumasta, tanssijoiden koreografintaitoja esittelevästä workshopista sekä I Love NYKY -nykytanssifestivaalista, jossa nykykoreografit pääsevät esittelemään teoksiaan Alminsalissa.

Bostonin baletti Suomessa ensimmäistä kertaa

Syyskauden alussa Kansallisbaletti on kutsunut vierailulle yhden Pohjois-Amerikan merkittävimmistä balettiseurueista, Bostonin baletin. Kyseessä on seurueen ensimmäinen vierailu Suomessa. Suomalaissyntyisen Mikko Nissisen vuodesta 2001 johtama seurue esittää päänäyttämöllä kolmeen otteeseen neljän teoksen kokonaisuuden, joka sisältää sekä neoklassista balettia että nykytanssia.

Kokonaisuuden avaa Bostonin baletin vakinaisena koreografina vuodesta 2005 työskennelleen Jorma Elon teos Plan to B, jonka bostonilaiset kantaesittivät vuonna 2004. Teos nähdään Suomessa ensi kertaa. Lisäksi nähdään Christopher Wheeldonin Polyphonia György Ligetin musiikkiin, Helen Pickettin Tsukiyo Arvo Pärtin musiikkiin ja William Forsythen The Second Detail Thom Willemsin musiikkiin. Bostonin baletin vierailu toteutetaan Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.

Mikko Nissinen ja Jorma Elo ovat molemmat Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kasvatteja, ja heidät kiinnitettiin Suomen Kansallisbalettiin vuonna 1977. Molemmat ovat luoneet menestyksekkään kansainvälisen uran tanssijana, Elo sittemmin myös koreografina ja Nissinen Bostonin baletin taiteellisena johtajana.

Koit Soasepp solistikuntaan

Kansallisoopperan solistikuntaan on kiinnitetty elokuusta 2012 alkaen virolainen basso Koit Soasepp. Soasepp on jo suomalaisyleisölle tuttu, sillä solistiharjoittelijana hän on esiintynyt kahden vuoden aikana rooleissa kuten Jevgeni Onegin Gremin, Robin Hoodin Pikku-John, Boris Godunovin Pimen ja La rondinen Rambaldo. Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa Jaakko Ryhäsen johdolla opiskellut Soasepp on esiintynyt myös Viron ja Latvian Kansallisoopperoissa.

Kansallisoopperan solistiharjoittelijat kaudella 2012–2013 ovat sopraano Hanna Rantala ja baritoni

Waltteri Torikka. Hanna Rantala aloitti harjoittelijana syksyllä 2011 ja on esittänyt muun muassa Matka Reimsiin -oopperan Corinnaa, Carmenin Frasquitaa ja Gianni Schicchin Laurettaa. Waltteri Torikka debytoi Kansallisoopperassa 2009 Madetojan oopperassa Pohjalaiset ja on vieraillut myös Tanskan Kuninkaallisessa oopperassa. Torikka voitti Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan vuonna 2010. Solistiharjoittelijat työskentelevät Kansallisoopperan solistikunnan ja kansainvälisten vierailijoiden rinnalla ja esiintyvät kauden aikana useammassa roolissa.

Oopperaa ja tanssia lapsille ja nuorille

Lapsille ja nuorille on kaudella 2012–2013 tarjontaa sekä oopperatalossa että muualla Suomessa. Lasten taidetuokiot tutustuttavat päiväkoti-ikäisiä syksyn aikana maskeeraukseen, tanssiin, draamaan ja puvustukseen. Suosittu lastenooppera KadosKissa nähdään syyskaudella oopperatalon lisäksi Etelä-Pohjanmaan kiertueella. Lasten tanssiseikkailu Nimeni on Sormiradio puolestaan vierailee muun muassa Hyvinkäällä ja Vantaalla.

Tähtitanssijan työstään eläkkeelle jääneen Minna Tervamäen yläasteikäisille suuntaama Tanssimatsi kiertää syksyllä Pohjois-Suomen kouluja. Kiertuepaikkakuntien joukossa ovat muun muassa Raahe, Kolari, Kittilä ja Inari. Esityksiä on myös loka–marraskuun vaihteessa Alminsalissa. Tanssimatsi saa ensi-iltansa toukokuussa Alminsalissa.

Puhdistus on kaikkien aikojen luetuimpia suomalaisia romaaneja. Sen käännösoikeudet on myyty jo 43 kielialueelle. Kansainväliset kritiikit ovat olleet ylistäviä, ja Finlandia-palkinnon lisäksi romaani on saanut mm. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ja ranskalaisen Prix Femina ètranger -palkinnon.

Puhdistuksessa rinnastuvat yksityisten ihmisten ja kansakunnan kohtalot. Vanha Aliide kohtaa sutenöörien käsistä paenneen nuoren Zaran ja samalla alkaa purkautua Aliiden ja koko Viron menneisyys 1930-luvulta alkaen. Aliide ja hänen sisarensa ovat rakastaneet samaa miestä ja se on johtanut henkilökohtaiseen tragediaan. Koko kansa taas on kärsinyt Neuvostoliiton miehityksestä ja karkotuksista.

”Puhdistus on ollut Virossa järkytys monella tavalla, sillä siellä on totuttu puhumaan menneisyydestä tietyllä tavalla”, säveltäjä Jüri Reinvere sanoo. Tallinnassa 1971 syntynyt Reinvere on itse kirjoittanut libreton, jonka painotukset poikkeavat romaanista. ”Minulla korostuu virolaisten tilinteko menneisyyden kanssa. Väitän, että menneisyys voidaan jättää taakse vasta, kun se on kohdattu silmästä silmään”.

Jüri Reinvere on valmistunut säveltäjäksi Sibelius-Akatemiasta. Hänen tuotantonsa sisältää useita omiin runoihin sävellettyjä teoksia. Puhdistus on Reinveren ensimmäinen ooppera. Se on musiikiltaan modernia, mutta säveltäjän mielestä kuitenkin perinteistä oopperaa. ”En pyrkinyt ennätyksiin modernin kokeellisuuden saralla”, hän sanoo.

“Libretto on armoton, se paljastaa ihmisen heikkoudet ja pienuuden”, ohjaaja Tiina Puumalainen sanoo. ”Toisaalta se tekee hyvin ymmärrettäväksi sen, kuinka vaikeaa on valita oikein.” Tarina liikkuu ajassa edestakaisin aina 1930-luvulta nykyaikaan. Teppo Järvisen lavastukseen on otettu vaikutteita sekä neuvostopropagandasta että nykyajan joukkoliikkeistä. Koko näyttämön täyttävien suurten tapahtumien ohella ooppera tarjoaa pieniä intiimejä hetkiä.

Puhdistuksen päärooli on jaettu kahden laulajan kesken. Nuoren Aliiden roolissa vuorottelevat Helena Juntunen ja Tove Åman, vanhana Aliidena Johanna Rusanen-Kartano ja Heli Veskus. Zaran tehtävässä vuorottelevat Niina Keitel ja Melis Jaatinen. Esitykset johtaa virolainen

Kuninkaan puhe on tositapahtumiin perustuva draama poikkeuksellisesta ystävyydestä, sisusta ja sankaruudesta. Se on tarina oman äänen löytämisestä ja itseensä uskomisesta silloin, kun rohkeutta eniten tarvitaan. Kuningas Yrjö VI:n roolissa nähdään Carl-Kristian Rundman.

Toisen maailmansodan hyytävät enteet väreilevät Euroopassa ja Britannia tarvitsee vahvan johtajan. Isänsä kuningas Yrjö V:n (Tom Wentzel) kuoltua ja veljensä kuningas Edvard VIII:n (Iikka Forss) luovuttua skandaalimaisesti kruunusta, joutuu koko ikänsä häiritsevästä puheviasta kärsinyt Yrjö VI vastentahtoisesti tilanteeseen, jossa hänen ainoana vaihtoehtonaan on vastaanottaa Englannin kruunu. Kun maineikkaimmistakaan puhehäiriöiden asiantuntijoista ei ole apua, löytää hänen vaimonsa Elisabeth (Vuokko Hovatta) omalaatuisiin metodeihin turvautuvan puheterapeutin Lionel Loguen (Pertti Sveholm).

Kuninkaan puhe tuo näyttämölle historiallisia henkilöitä Winston Churchillista (Jari Pehkonen) Wallis Simpsoniin (Kirsi Karlenius). Komean lavastuksen on luonut Antti Mattila ja 30-luvun puvut kuninkaallisille ja rahvaalle suunnitellut Sari Salmela.

Neljällä Oscarilla vuonna 2011 palkitun elokuvan näyttämöversio kantaesitetään lähes samaan aikaan Lontoossa ja Helsingissä

There’s no Harrin on kirjoittanut Mika Ripatti, joka tunnetaan useista menestyneistä tv- ja elokuvakäsikirjoituksista. Ripatti on ollut kirjoittamassa muun muassa elokuvia Nousukausi ja Suden vuosi sekä tv-sarjoja Sydänmaa ja Tappajan näköinen mies. Ripatin esikoisnäytelmä oli Tukholma (2009). There’s no Harrin ohjaa erityisesti komedian saralla ansioitunut näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja Tiina Lymi.

Henkilöstövuokrausbisneksen maailmaan sijoittuvassa There’s no Harrissa mitataan ihmisen arvoa niin työntekijänä, ystävänä kuin puolisona koskettavin ja koomisin kääntein. Se on näytelmä ihmisen halusta olla jotain muuta kuin mitä on.

Vuokramiehinä Pasilan näyttämöllä hikoilevat Jussi Lampi ja Ville Tiihonen, joiden arjen organisoivat puolisot Mari Perankoski ja Kaisa Mattila. Asfalttityömiesten Juha Jokelan ja Panu Vauhkosen rasvatahrat pyyhkii siivoja Vappu Nalbantoglu.

There’s no Harri on kolmas HKT:n kevätkauden seitsemästä kantaesityksestä.

Kansallisoopperan naiskuoron konsertit kuullaan Kallion kirkossa 17. helmikuuta kello 20.00 ja Kansallisoopperan päälämpiössä 18. helmikuuta kello 15.00. Konsertit johtaa Kansallisoopperan kuoromestari Marco Ozbič ja pianistina toimii Kari Hänninen.

Konsertteihin on vapaa pääsy.

Gallen-Kallelan Museossa järjestetään designviikonlopun aikana ohjelmaa sekä perheen pienemmille että aikuisille. Tapahtumat kuuluvat Helsinki World Design Capital 2012 -designviikonlopun ohjelmistoon.

Lauantaina 4.2. klo 12–14: Lasten nonstop-työpaja: Muovaile Akselin sakaraharjainen linna.
Ei ennakkoilmoittautumista. Materiaalimaksu 2 euroa.

Lauantaina 4.2. klo 14 ja 15: Tietoisku: Tahdon tehdä kaiken itse! Akseli Gallen-Kallela taideteollisena suunnittelijana. Museon pääsylipun hinnalla.

Sunnuntaina 5.2. klo 14 ja 15: Tietoisku: Tahdon tehdä kaiken itse! Akseli Gallen-Kallela taideteollisena suunnittelijana. Museon pääsylipun hinnalla.

Samalla voi tutustua näyttelyyn Hanki kantaa (21.1.-18.3.2012), joka esittelee Akseli Gallen-Kallelan talvimaisemien kuvaajana. Gallen-Kallelan lumitulkintoja kommentoivat valokuvataiteilija Juha Suonpään (s. 1963) teokset. Suonpään sarjassa Läksin Akselin kannoille katsoja kuljetetaan Gallen-Kallelan tunnettujen teosten maisemalliseen nykytilaan. Suonpään teoksissa seikkailee pahvinen Akseli tai valokuvaaja itse Gallen-Kallelan maalausten synnyinseuduilla. Valokuvat paljastavat ihmisten jättämät jäljet ja luonnossa tapahtuneet muutokset.

Ohjelmat alkavat klo 20. Lue lisää ohjelmailloista www.kom-ravintola.fi

to 19.1. (uusinta, lm) Jukka Itkonen 60 v: Taru Nyman, Ahti Paunu, Kaj Chydenius sekä yllätysvieraita.

Jukka Itkosen 60-vuotispäivän kunniaksi Kaj Chydenius on koonnut Itkos-lauluistaan kavalkadin, jossa esitellään runoilijan ja säveltäjän 15-vuotista yhteistyötä. Chydenius säestää Nymania ja Paunua.

ma 23.1. Umpikujan pojat featuring Ria Kataja.

Umpikujan pojat eli Aarni Kivinen, Mikko Kotro, Vesa Mäkinen ja Tommi Taurula. on näyttelijöistä ja sekatyömiehistä koostuva kuplettiorkesteri, joka tuo tarinan takaisin lavalle. Tarinat kertovat elämisen sietämättömästä keveydestä, onnistujista ja epäonnistujista sekä niistä suurista suunnitelmista, joita me tulevaisuuteen rakennamme.

ma 30.1. Minja Koski ja Kaj Chydenius: Matka

Lahtelaisessa Teatteri Jukossa työskentelevä Minja Koski on uusimpia tulokkaita Kaj Chydeniuksen laulustudiossa. “Matka” on Minjan toinen Chydenius-ilta.

Siinä säveltäjä kertoo laulajalleen uransa tähtihetkistä, “sydänkohtauksista”.

to 2.2. (14. kerran, lm) M.A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kielletyt laulut

Konsertti käsittää valtaosin sellaisia Nummisen lauluja, jotka olivat eri syistä kiellettyjä Yleisradiossa 60-luvulla.

ma 6.2. Ahti Paunu, Hanna Kangasniemi, Matti Paatelma ja Tuomas Wäinölä: Haaveita ja särkyneitä unelmia

Rajaton-yhtyeestä tuttu baritoni Ahti Paunu palaa luottomuusikoidensa kanssa KOM-ravintolaan

esittämään suosikkikappaleitaan. Suurin osa konsertissa esitettävistä lauluista sisältyvät Paunun toiselle soololevylle, joka julkaistaan vuoden 2012 aikana.

to 9.2. (15. kerran) M.A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kielletyt laulut

ma 13.2. Ochetti eli Tuukka Leppänen, Sanna Majuri, Janne Marja-Aho, Emilia Nyman,

Tiina Peltonen, Ursula Salo, Antti Timonen ja Sami Uotila, pianistinaan Jussi Tuurna

Nouskoon kiihko –niminen ilta tarjoaa korvia hivelevää stemmalaulantaa, huikeita harmonioita, mukaansatempaavia rytmityksiä liikkuen herkistä balladeista tulisiin etnolauluhin.

ma 20.2. Tatu Siivonen ja Kaj Chydenius: Rakkauden haussa

Kaj Chydeniuksen lauluja Larin-Kyöstin runoihin Larin-Kyösti (1873-1948), Hämeessä Vanajaveden rannalla syntynyt runoilija on rakastetuimpia suomalaisia rallattajia. Näyttelijä Tatu Siivonen laulaa, Chydenius säestää ja juontaa.

to 23.2. Les Girls: Ritva Auvinen, Laura Heinonen, Sinikka Sokka sekä Jukka Nykänen

Kaksi sopraanoa ja yksi näyttelijä laulavat suosikkisävelmiä. Pianossa virtuoosi Jukka Nykänen.

ma 27.2. Kimmo Pohjonen soolo

Haitaritaiteilija, säveltäjä Kimmo Pohjonen on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. KOM-ravintolasta soolo lähtee heti seuraavana päivänä 3 viikon Aasian ja Australian kiertueelle.

ma 5.3. Erään intohimon reunahuomautus: Jukka Jarvolan lauluja

Mari Grönholm ja Tuomo Holopainen esittävät Juha Mäntylän ja Hannu Rantasen säestyksellä

Jukka Jarvolan lauluja. Tekstit ovat mm. seuraavilta runoilijoilta: Marja-Leena Mikkola, Kaarina Helakisa, Mika Waltari, Arvo Turtiainen, Katri Vala ja Jan Pilinsky (A-M Raittila). Muutama teksti on Jarvolan itsensä kynästä.

to 8.3. Käheät kurkut – Emmi Parviainen, Essi Hellén ja Joel Mäkinen

Tervetuloa nauttimaan uudistuneesta, teatterillisesta lauluillasta. Luvassa on räjähtävää, hauskaa, herkkää, älytöntä ja freessiä settiä Kähisten tyyliin. Emmi Parviainen, Essi Hellén ja Joel Mäkinen esittävät uusia sovituksia mm. Lea Lavenilta, Edu Kettuselta, Spice Girlsiltä, Kaija Koolta ja muilta yllätysartisteilta! KÄHEETÄ!

ma 12.3. Taru Nyman, Ahti Paunu, Pekka Aarnio ja Kaj Chydenius: Lorelei ja Tandaradei

Kaj Chydeniuksen lauluja saksalaisiin runoihin

1970-luvulta lähtien saksalainen klassinen runous on ollut Kaj Chydeniuksen sydäntä lähellä. Pekka Aarnion kanssa hän esitti Heinrich Heine -lauluja Helsingissä ja kiertueella Itävallassa. Nyt konsertti “Lorelei ja Tandaradei” päivittää Saksa-innostuksen, ja Pekka Aarnio on jälleen mukana.

Tuoretta tulkintavoimaa tuovat Taru Nyman ja Ahti Paunu.

ma 19.3. Reippaat äidit

REIPPAAT ÄIDIT on kuuden naisen laulu- ja soitinyhtye, joka on saanut alkunsa vuonna 1998 helsinkiläisen päiväkoti Vironniemen vanhempien yhteisössä. Yhtyeen reipashenkinen ohjelmisto on ihastuttanut niin päiväkotilapsia kuin kansanedustajiakin, lasten runoviikon avajaisyleisöstä Art Goes Kapakka -festivaalin nuoriin aikuisiin. http://www.reippaataidit.net

ma 26.3. Jonna Järnefelt ja Eeva Kontu:Hievahtamatta

Jonna Järnefelt laulaa Eeva Konnun säestyksellä mm. Suvi Isotalon, Laura Sippolan ja Eeva Konnun säveltämiä uusia lauluja.

Ohjelmaillat jatkuvat huhti-toukokuussa.