Naiskuoromusiikin ystäville on tarjolla harvinainen mahdollisuus nauttia naiskuoromusiikin helmistä Suomen ainoan ammattikuoron esittäminä. Suomen Kansallisoopperan kuoron naislaulajat esiintyvät perjantaina 17. helmikuuta Kallion kirkossa ja lauantaina 18. helmikuuta Kansallisoopperan päälämpiössä. Monipuolinen ohjelmisto sisältää Gabriel Faurén, Camille Saint-Saënsin ja Franz Schubertin sävellyksiä. Mukana on myös Jean Sibeliuksen Impromptu sekä kaksi Kansallisoopperan kuoron tenorin Juha Lehmuksen sävellystä.

Kansallisoopperan naiskuoron konsertit kuullaan Kallion kirkossa 17. helmikuuta kello 20.00 ja Kansallisoopperan päälämpiössä 18. helmikuuta kello 15.00. Konsertit johtaa Kansallisoopperan kuoromestari Marco Ozbič ja pianistina toimii Kari Hänninen.

Konsertteihin on vapaa pääsy.

Gallen-Kallelan Museon designviikonloppu 4.–5.2.2012

Gallen-Kallelan Museossa järjestetään designviikonlopun aikana ohjelmaa sekä perheen pienemmille että aikuisille. Tapahtumat kuuluvat Helsinki World Design Capital 2012 -designviikonlopun ohjelmistoon.

Lauantaina 4.2. klo 12–14: Lasten nonstop-työpaja: Muovaile Akselin sakaraharjainen linna.
Ei ennakkoilmoittautumista. Materiaalimaksu 2 euroa.

Lauantaina 4.2. klo 14 ja 15: Tietoisku: Tahdon tehdä kaiken itse! Akseli Gallen-Kallela taideteollisena suunnittelijana. Museon pääsylipun hinnalla.

Sunnuntaina 5.2. klo 14 ja 15: Tietoisku: Tahdon tehdä kaiken itse! Akseli Gallen-Kallela taideteollisena suunnittelijana. Museon pääsylipun hinnalla.

Samalla voi tutustua näyttelyyn Hanki kantaa (21.1.-18.3.2012), joka esittelee Akseli Gallen-Kallelan talvimaisemien kuvaajana. Gallen-Kallelan lumitulkintoja kommentoivat valokuvataiteilija Juha Suonpään (s. 1963) teokset. Suonpään sarjassa Läksin Akselin kannoille katsoja kuljetetaan Gallen-Kallelan tunnettujen teosten maisemalliseen nykytilaan. Suonpään teoksissa seikkailee pahvinen Akseli tai valokuvaaja itse Gallen-Kallelan maalausten synnyinseuduilla. Valokuvat paljastavat ihmisten jättämät jäljet ja luonnossa tapahtuneet muutokset.

Liput 15 euroa ennakkoon KOM-lipputoimistosta puh. (09) 6841 841.

Ohjelmat alkavat klo 20. Lue lisää ohjelmailloista www.kom-ravintola.fi

to 19.1. (uusinta, lm) Jukka Itkonen 60 v: Taru Nyman, Ahti Paunu, Kaj Chydenius sekä yllätysvieraita.

Jukka Itkosen 60-vuotispäivän kunniaksi Kaj Chydenius on koonnut Itkos-lauluistaan kavalkadin, jossa esitellään runoilijan ja säveltäjän 15-vuotista yhteistyötä. Chydenius säestää Nymania ja Paunua.

ma 23.1. Umpikujan pojat featuring Ria Kataja.

Umpikujan pojat eli Aarni Kivinen, Mikko Kotro, Vesa Mäkinen ja Tommi Taurula. on näyttelijöistä ja sekatyömiehistä koostuva kuplettiorkesteri, joka tuo tarinan takaisin lavalle. Tarinat kertovat elämisen sietämättömästä keveydestä, onnistujista ja epäonnistujista sekä niistä suurista suunnitelmista, joita me tulevaisuuteen rakennamme.

ma 30.1. Minja Koski ja Kaj Chydenius: Matka

Lahtelaisessa Teatteri Jukossa työskentelevä Minja Koski on uusimpia tulokkaita Kaj Chydeniuksen laulustudiossa. “Matka” on Minjan toinen Chydenius-ilta.

Siinä säveltäjä kertoo laulajalleen uransa tähtihetkistä, “sydänkohtauksista”.

to 2.2. (14. kerran, lm) M.A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kielletyt laulut

Konsertti käsittää valtaosin sellaisia Nummisen lauluja, jotka olivat eri syistä kiellettyjä Yleisradiossa 60-luvulla.

ma 6.2. Ahti Paunu, Hanna Kangasniemi, Matti Paatelma ja Tuomas Wäinölä: Haaveita ja särkyneitä unelmia

Rajaton-yhtyeestä tuttu baritoni Ahti Paunu palaa luottomuusikoidensa kanssa KOM-ravintolaan

esittämään suosikkikappaleitaan. Suurin osa konsertissa esitettävistä lauluista sisältyvät Paunun toiselle soololevylle, joka julkaistaan vuoden 2012 aikana.

to 9.2. (15. kerran) M.A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kielletyt laulut

ma 13.2. Ochetti eli Tuukka Leppänen, Sanna Majuri, Janne Marja-Aho, Emilia Nyman,

Tiina Peltonen, Ursula Salo, Antti Timonen ja Sami Uotila, pianistinaan Jussi Tuurna

Nouskoon kiihko –niminen ilta tarjoaa korvia hivelevää stemmalaulantaa, huikeita harmonioita, mukaansatempaavia rytmityksiä liikkuen herkistä balladeista tulisiin etnolauluhin.

ma 20.2. Tatu Siivonen ja Kaj Chydenius: Rakkauden haussa

Kaj Chydeniuksen lauluja Larin-Kyöstin runoihin Larin-Kyösti (1873-1948), Hämeessä Vanajaveden rannalla syntynyt runoilija on rakastetuimpia suomalaisia rallattajia. Näyttelijä Tatu Siivonen laulaa, Chydenius säestää ja juontaa.

to 23.2. Les Girls: Ritva Auvinen, Laura Heinonen, Sinikka Sokka sekä Jukka Nykänen

Kaksi sopraanoa ja yksi näyttelijä laulavat suosikkisävelmiä. Pianossa virtuoosi Jukka Nykänen.

ma 27.2. Kimmo Pohjonen soolo

Haitaritaiteilija, säveltäjä Kimmo Pohjonen on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. KOM-ravintolasta soolo lähtee heti seuraavana päivänä 3 viikon Aasian ja Australian kiertueelle.

ma 5.3. Erään intohimon reunahuomautus: Jukka Jarvolan lauluja

Mari Grönholm ja Tuomo Holopainen esittävät Juha Mäntylän ja Hannu Rantasen säestyksellä

Jukka Jarvolan lauluja. Tekstit ovat mm. seuraavilta runoilijoilta: Marja-Leena Mikkola, Kaarina Helakisa, Mika Waltari, Arvo Turtiainen, Katri Vala ja Jan Pilinsky (A-M Raittila). Muutama teksti on Jarvolan itsensä kynästä.

to 8.3. Käheät kurkut – Emmi Parviainen, Essi Hellén ja Joel Mäkinen

Tervetuloa nauttimaan uudistuneesta, teatterillisesta lauluillasta. Luvassa on räjähtävää, hauskaa, herkkää, älytöntä ja freessiä settiä Kähisten tyyliin. Emmi Parviainen, Essi Hellén ja Joel Mäkinen esittävät uusia sovituksia mm. Lea Lavenilta, Edu Kettuselta, Spice Girlsiltä, Kaija Koolta ja muilta yllätysartisteilta! KÄHEETÄ!

ma 12.3. Taru Nyman, Ahti Paunu, Pekka Aarnio ja Kaj Chydenius: Lorelei ja Tandaradei

Kaj Chydeniuksen lauluja saksalaisiin runoihin

1970-luvulta lähtien saksalainen klassinen runous on ollut Kaj Chydeniuksen sydäntä lähellä. Pekka Aarnion kanssa hän esitti Heinrich Heine -lauluja Helsingissä ja kiertueella Itävallassa. Nyt konsertti “Lorelei ja Tandaradei” päivittää Saksa-innostuksen, ja Pekka Aarnio on jälleen mukana.

Tuoretta tulkintavoimaa tuovat Taru Nyman ja Ahti Paunu.

ma 19.3. Reippaat äidit

REIPPAAT ÄIDIT on kuuden naisen laulu- ja soitinyhtye, joka on saanut alkunsa vuonna 1998 helsinkiläisen päiväkoti Vironniemen vanhempien yhteisössä. Yhtyeen reipashenkinen ohjelmisto on ihastuttanut niin päiväkotilapsia kuin kansanedustajiakin, lasten runoviikon avajaisyleisöstä Art Goes Kapakka -festivaalin nuoriin aikuisiin. http://www.reippaataidit.net

ma 26.3. Jonna Järnefelt ja Eeva Kontu:Hievahtamatta

Jonna Järnefelt laulaa Eeva Konnun säestyksellä mm. Suvi Isotalon, Laura Sippolan ja Eeva Konnun säveltämiä uusia lauluja.

Ohjelmaillat jatkuvat huhti-toukokuussa.

Gaalassa upea läpileikkaus nykyohjelmistoon ja menneiden vuosien huippuihin

Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlat käynnistyvät 27. ja 28. tammikuuta kahdella gaalaillalla, joissa nähdään katkelmia baletin keskeisistä merkkiteoksista niin viime vuosilta kuin vuosikymmentenkin takaa. Juhlaohjelmassa on katkelmia tunnetuista balettiklassikoista, kuten Joutsenlammesta ja Don Quijotesta, sekä nykypäivän uusista balettiteoksista, kuten Alexei Ratmanskyn Anna Kareninasta ja Kenneth Greven Scheherazadesta. Nykytanssin huipuista mukana ovat mm. Ohad Naharinin Minus 7, Johan Ingerin Walking Mad ja Jorma Elon Suite Murder.

Suomalaisen tanssihistorian käännekohdista nähdään ikimuistoisia katkelmia: 1950-luvulta kohtaus baletista Pessi ja Illusia, 1970-luvulta Tuonelan joutsen baletista Lemminkäinen ja katkelma teoksesta Seitsemän veljestä sekä 1980-luvulta soolo teoksesta Ballet Pathetique. Historiallisia teoskatkelmia Kansallisbaletin nykyisille tanssijoille ovat harjoittaneet mm. teosten ensi-illoissa tanssineet taiteilijat.

Juhlagaalanäytäntöjen liput on loppuunvarattu, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella Oopperan lipunmyynnistä. YLE lähettää koosteen Kansallisbaletin juhlagaalasta TV 1:ssä sunnuntaina 29. tammikuuta klo 19.

Kansallisbaletti Senaatintorilla ja kesäkiertueella

Juhlavuotensa kunniaksi Kansallisbaletti tarjoaa keskellä Helsinkiä Senaatintorilla kaikille kaupunkilaisille keväisen balettitapahtuman perjantaina 25. toukokuuta klo 19. Maksuttomassa tapahtumassa on luvassa kiinnostava kooste klassista balettia ja nykytanssia.

Kesällä joukko Kansallisbaletin tanssijoita lähtee kesäkiertueelle ympäri Suomea. Kesäkiertueella vieraillaan useassa suomalaisessa kaupungissa toreilla ja muilla estradeilla maksuttomissa tapahtumissa. Kesäkiertueen aikataulu ja kiertuepaikkakunnat julkistetaan kevään aikana. Senaatintorin tapahtuma ja kesäkiertue toteutetaan Sampo Pankin taloudellisella tuella.

Syyskauden alkaessa 7. syyskuuta Kansallisbaletin tanssijat vierailevat myös Kulttuuriratikassa. Balettia raitiovaunussa pääsee katsomaan tavallisen matkalipun hinnalla linjalla 7A kulkevassa Kulttuuriratikassa iltapäivän aikana.

Juhlavuoden kunniaksi näyttely lämpiössä ja juhlajulkaisu

Kansallisbaletti näkyy juhlavuoden 2012 aikana myös Oopperatalon lämpiössä. Päälämpiön seinällä nähdään kuvakokoelma viime kausien teoksista. Lämpiössä ja auloissa voi tutustua lähietäisyydeltä myös kauniisiin balettipukuihin. Lipunmyyntiaulan portaikkoon heijastetaan nostalgisia balettikuvia 90 vuoden ajalta.

Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan tammikuussa baletin juhlajulkaisu, johon on koottu kuvia ja tekstiä baletin arjesta ja juhlasta – niin tänä päivänä kuin aiempina vuosinakin. Juhlaesitettä ja muita balettiaiheisia tuotteita, kuten Kansallisbaletin seinäkalenteria, on myynnissä Oopperashopissa ja Oopperan lipunmyynnissä.

Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilan Club act!one täyttää 10 vuotta torstaina 19. tammikuuta. Riku Suokkaan Helsinkiin perustama Club act!one on ensimmäinen viikoittainen suomenkielinen stand up -klubi.

Ensimmäinen Club act!one järjestettiin Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa 19. tammikuuta 2002. Se on Kaupunginteatterin pisimpään ohjelmistossa ollut esitys ja myös pitkäikäisin stand up –klubi Suomessa. Ilta toisensa jälkeen täysille katsomoille esitetty Club act!one on kerännyt jo noin 77 000 katsojaa. Esityksiä on ollut 447.

Vuodesta 2005 alkaen Club act!onea on pyöritetty yhteistyössä turkulaisen W&T Comedyn kanssa. Studio Pasila on noussut Suomen johtavaksi stand up -komiikan estradiksi, jonka lavalla nähdään eturivin koomikoita, kuten Ismo Leikola, Sami Hedberg, Pirjo Heikkilä, Jaakko Saariluoma, Krisse Salminen, Heli Sutela ja André Wickström.

Club act!onen alkutaipaleella esitykset olivat studio Pasilan lämpiössä lauantai-iltaisin, mutta suursuosion takia maaliskuusta 2005 lähtien esityksiä alettiin pitää myös teatterisalin puolella ja lauantai-iltojen lisäksi myös arkisin ja joskus kaksikin kertaa illassa.

Ensimmäisessä studio Pasilan Club act!onessa 19.1.2002 esiintyivät André Wickström, Markku Toikka, Ilari Johansson, Mika Eirtovaara ja Riku Suokas, jotka esiintyvät myös juhlaesityksessä torstaina 19.1.2012. Lavalle nousevat myös Jaakko Saariluoma ja Harri Ekonen.

Barokki ja nykyaika kohtaavat Kansallisoopperassa, kun Händelin ooppera Julius Caesar saa ensi-iltansa 20. tammikuuta. Nimiroolissa esiintyvät kontratenorit Franco Fagioli ja Owen Willetts, ja orkesterina vierailee Helsingin barokkiorkesteri johtajanaan barokkiekspertti Howard Arman. Modernin ja näyttävän valoshown luo maailmankuulu Patrick Woodroffe.

Julius Caesarin ohjaaja Ville Saukkonen lupaa yleisölle räväkän shown, joka tulee olemaan yhtä rohkea, mielikuvituksellinen ja näyttävä kuin barokkioopperat omana aikanaan. Tarina on kuitenkin siirretty nykypäivään. ”Leikittelemme ajatuksella millainen olisi tämän päivä Egypti, jos muinainen kulttuuri faaraoineen ja Anubiksen palvontoineen olisi vielä olemassa”, kertoo Ville Saukkonen.

Yksi produktion lähtökohdista on idän ja lännen välinen konflikti, joka edelleen on olemassa. ”Julius Caesar on kuin aavikkosoturi itää valtaamassa, Cornelia pelaa Washingtonin kylmää poliittista peliä – ja vastapuolella vallasta taistelevat seksikäs Kleopatra ja hänen vallanhimoinen psykopaattipikkuveljensä Ptolemaios.”

Julius Caesarin visualisointi on poikkeuksellinen, sillä se toteutetaan lähes kokonaan valoilla. Valaistussuunnittelijaksi on saatu Patrick Woodroffe, joka on yksi alan arvostetuimpia tekijöitä. Woodroffen suunnittelemissa valoissa ovat esiintyneet niin ABBA ja Rolling Stones kuin kolme tenoriakin. Oopperavalaistuksia hän on suunnitellut mm. Wienin valtionoopperalle ja Bregenzin musiikkijuhlille. Myös puvustus sekoittaa rohkeasti nykyaikaa, barokkia ja fantasiamaailmaa. Puvuista ja tarpeistosta vastaa Kalle Kuusela, joka tunnetaan KoneHELSINKI-vaatemerkistään.

Kleopatran roolissa vierailevat Claire Meghnagi ja Christina Raphaëlle Haldane ja Cornelian roolissa Katarina Leoson ja Katariina Heikkilä. Ptolemaioksena vuorottelevat kontratenorit Alon Harari ja Teppo Lampela, Sextuksena Melis Jaatinen ja Niina Keitel ja Achilleksena Jussi Merikanto ja Riku Pelo.

Julius Caesar on yksi suosituimpia barokkioopperoita. Se tarjoaa taattuun barokkityyliin monipolvisen juonen, jossa on niin rakkautta kuin kuolemaakin. Caesar tulee Egyptiin, kohtaa kauniin Kleopatran ja joutuu keskelle valtataistelua, juonitteluja ja murhia. Ennen kuin Caesar lähtee paluumatkalle, on koettu yllättäviä käänteitä ja vahvoja tunteita ja kuultu loisteliaita aarioita.

G. F. Händel: Julius Caesar

Ensi-ilta Suomen Kansallisoopperassa 20.1.2012

Muut esitykset 23.1., 25.1.1, 30.1., 31.1., 3.2., 16.2., 18.2., 22.2., 29.2.

Kansallisoopperaan palaa teatterikuuluisuus Dario Fon ohjaus Gioachino Rossinin oopperasta Matka Reimsiin. Koska Euroopan kriisin ja sen ratkaisuyritysten monimutkaisuus vetää jo vertoja barokkioopperoiden juonille, oopperan satiirisia tekstejä on jälleen uudistettu. ”Kulttuuri tuhoaa talouden. Kreikassa on ollut kulttuuria jo yli kaksi tuhatta vuotta ja katsokaa miten on käynyt!”, ilmoittaa Don Profondo 7. tammikuuta alkavissa näytännöissä.

Nobel-palkittu Fo kirjoitti laajat uudet tekstiosuudet jo vuonna 2003 Kansallisoopperassa ensi-iltansa saanutta ohjaustaan varten ja muokkasi oopperasta eurooppalaista politiikkaa irvailevan satiirin. Fon ohjaus nosti Helsingin hetkeksi oopperamaailman keskipisteeseen, kun tuotanto televisioitiin kansainvälisellä taidekanavalla ja ensi-iltaan saapui ennennäkemätön määrä ulkomaisia kriitikoita. Toimintaa pursuva tuotanto on yksi Kansallisoopperan vauhdikkaimpia, sillä lavalla on sirkusmaista sähinää jonglööreineen ja akrobaatteineen.

Matka Reimsiin vaatii peräti 18 solistia. Tällä kertaa ooppera saadaan toteutettua lähes pelkästään kotimaisin voimin. Tasokkaassa solistikaartissa laulavat muiden muassa Essi Luttinen, Hanna Rantala, Marjukka Tepponen, Tiina Vahevaara, Ritva-Liisa Korhonen, Reetta Haavisto, Aki Alamikkotervo, Tuomas Katajala, Hannu Forsberg, Nicholas Söderlund, Jaakko Kortekangas, Markus Nieminen, Juha Eskelinen ja Merja Mäkelä, joka tekee nyt debyyttinsä Kansallisoopperassa.

Matka Reimsiin –oopperan esitykset nähdään Kansallisoopperassa 7.- 26. tammikuuta. Esitykset johtaa Jan Latham-Koenig.

Suomen Kansallisbaletin syyskauden balettiensi-ilta ja samalla maailman kantaesitys 14.10. on 27-vuotiaan australialaissyntyisen koreografikomeetan Terence Kohlerin Tuhkimo – traaginen kertomus.

Useaan otteeseen palkitulla Kohlerilla on nuoresta iästään huolimatta jo laaja tuotanto. Lukuisten lyhyempien tanssiteosten lisäksi hän on tehnyt mm. baletin Anna Karenina ja oman tulkintansa balettiklassikosta Bajadeeri – Temppelitanssijatar. Nyt kantaesityksensä saava Tuhkimo – traaginen kertomus on hänen neljäs kokoillan balettinsa. Nykyään freelancerina työskentelevä Kohler on luonut tanssiteoksia mm. saksalaisille, australialaisille sekä belgialaisille tanssiryhmille, näytäntökauden 2009–2010 hän oli Baijerin valtionoopperan baletin koreografi.

Kohler ei tartu Tuhkimon tarinaan satusedän ottein, vaan tekee puhuttelevaa ja intensiivistä tanssiteatteria aikuiseen makuun liikekielellä, jossa yhdistyvät klassisen baletin ja nykytanssin elementit. Tuhkimon lavastuksesta ja näyttävästä puvustuksesta vastaa Jordi Roig, ja musiikiksi Kohler on valinnut otteita nykysäveltäjä Lera Auerbachin tuotannosta (m. 1. sinfonia ja 1. viulukonsertto). Auerbachin musiikkia on aiemmin koreografioinut mm. Hampurin baletin johtaja John Neumeier. Baletin valaistussuunnittelusta vastaa David Bofarull.

Kohler on laatinut balettinsa käsikirjoituksen Charles Perrault’n alkuperäisen Tuhkimo-sadun pohjalta. ”Minuun teki alun perin suuren vaikutuksen sadun moraalinen opetus, joka kertoo siitä kuinka kauneus on ihailtavaa, mutta kuinka hyvän tahdon arvo on jotain aivan muuta ja sillä voi saavuttaa mitä tahansa”, Kohler kertoo. Arvostamme kyllä satuja niiden opetusten takia, mutta yleensä niitä pidetään lapsille suunnattuina kertomuksina, jotka myös sisältävät paljon ihmeitä ja mahdottomia asioita kuten kurpitsavaunut ja hyvät haltijattaret. Minä olen halunnut tehdä oman versioni Tuhkimon tarinasta ja koskettaa sillä oman aikamme aikuista yleisöä, joka ei enää usko ihmeisiin”, hän jatkaa. Kohler ei esitä tarinaa vain kronologisesti, vaan baletin viimeinen näytös paljastaa eri henkilöiden motiivit, valintojen vaikutukset ja henkilöhahmojen kehityksen.

Baletin Tuhkimo – traaginen kertomus päätehtävissä tanssivat Eun-Ji Ha / Maki Nakagawa, Ilja Bolotov / Samuli Poutanen, Minna Tervamäki / Nicholas Ziegler, Henrik Burman / Kare Länsivuori, Tiina Myllymäki / Johanna Nuutinen, Petia Ilieva / Claire Voss ja Anastasia Dunets / Terhi Räsänen. Suomen Kansallisoopperan orkesterin johdossa vierailee Luke Dollman.

Kansallisooppera viettää 100-vuotisjuhlia koko vuoden 2011. Ensi-iltojen ja muiden oopperaesitysten lisäksi juhlavuoden ohjelmassa on mm. erilaisia näyttelyitä, tapahtumia ja seminaareja. Tervetuloa tutustumaan juhlavuoden tapahtumiin osoitteessa www.ooppera.fi/100.

Suomen Kansallisoopperassa kokeillaan oopperoiden viittomakielistä tulkkausta kuulovammaisille. Georges Bizet’n Carmen-oopperan esityksissä 12.10. ja 18.10. on mukana viittomakielinen tulkki, joka tulkkauksessaan keskittyy sekä tarinaan että musiikin kuvailuun. Näyttämön sivusta käsin tapahtuvaa tulkkausta voi seurata etupermannolta, jonne on molempiin esityksiin varattu 50 paikan kiintiö kuulovammaisille asiakkaille.

Tutustumishintaiset liput (47 e) ovat varattavissa koodilla ’Viittoma’ Oopperan myyntipalvelusta liput@opera.fi tai p. (09) 4030 2210 (huom. toisin kuin muut oopperaliput, tämä erityiskiintiö ei ole myynnissä Lippupisteen kautta). Paikkoja on rajallinen määrä, ja omansa kannattaa varmistaa viimeistään viikkoa ennen esitystä.

Kokemusten ja saadun palautteen perusteella harkitaan, nähdäänkö tulkattuja esityksiä jatkossakin. Viittomakielelle tulkattuja oopperaesityksiä on maailmalla nähty mm. Lontoon Covent Gardenissa

Giacomo Puccinin kolmen oopperan kokonaisuus Il trittico kuultiin kokonaisena Kansallisoopperassa ensimmäisen kerran vasta tämän vuoden toukokuussa, runsaat 90 vuotta kantaesityksensä jälkeen. Triptyykin osista Il tabarro ja Gianni Schicchi oli nähty eri yhteyksissä Kansallisoopperassa jo aiemmin, mutta Suor Angelicaa ei koskaan ennen tätä vuotta.

Puccinin ajatuksena oli säveltää kokonaisuus, jonka osat vastaavat helvettiä, paratiisia ja kiirastulta – ja tuloksena on nelituntinen kattaus kolmesta täysin erilaisesta oopperasta. Kokonaisuuteen sisältyy myös Puccinin ainoa koominen ooppera Gianni Schicchi – tosin senkin huumori pyörii kuolleen miehen ruumiin ja hänen testamenttinsa ympärillä, kuten inhimillisen kärsimyksen mestarilliselta kuvaajalta voi odottaa.

Il Tritticon syksyn esitykset nähdään 26. syyskuuta ja 13. lokakuuta välisenä aikana. Triptyykin jokaisella osalla on eri ohjaaja. Johanna Freundlich on ohjannut vaikuttavan ja hartaan Suor Angelican ja Katariina Lahti dramaattisen tehokaan Il Tabarron. Gianni Schicchi on Ville Saukkosen ohjaamana hulvattoman mielikuvituksellinen farssi. Kaikkien oopperoiden lavastus on Mark Väisäsen käsialaa. Solisteina vierailee suomalaisia ja kansainvälisiä huippulaulajia kuten Olga Romanko, Elisabet Strid, Hannu Niemelä, Mihail Agafonov ja Roberto di Candia. Esitykset johtaa Mikko Franck.